Tieto Keilalahti on uuden ajan pääkonttori
Tieto Oyj keskitti pääkonttorinsa Espoon Keilalahteen ja valitsi Studiotecin toteuttamaan kaksiosaisen AV-jättiprojektin, johon sisältyivät muun muassa uuden sukupolven neuvotteluhuonekokonaisuudet sekä poikkeuksellisen kehittynyt infonäyttöjärjestelmä.
IT-ratkaisuja julkishallintoon sekä suuryrityksille tuottava Tieto Oyj voi pian viettää viisikymmenvuotisjuhliaan, sillä toiminta Tietotehdas Oy:n nimellä Espoossa alkoi jo 1968. Tänään Tiedolla on toimipisteitä yli 20 maassa. Kivenheiton päässä uuden Länsimetron Keilaniemen asemalta sijaitseva yrityksen uusi pääkonttori on noin kahden tuhannen IT-ammattilaisen työpaikka.
Studiotec toteutti parivuotisen projektin aikana Keilalahden uuden pääkonttorin AV-järjestelmät, hankkeen suunnittelu on Granlund Oy:n Arttu Harjulan käsialaa.
Studiotecin AV-avainasiakaspäällikkö Seppo Rintaluoman mukaan poikkeuksellisen mittavassa urakassa Studiotec vastasi muun muassa parinsadan neuvotteluhuoneen teknisestä varustelusta. Asiakkaan toiveena oli voimakkaasti yhdenmukaistaa ja selkeyttää kaikkien tilojen AV-toimintoja.
”Tarvittavan laitemäärän hallinnointi jo logistisesti oli haasteellista, jos muistetaan että pelkästään näyttöjä oli satoja, kymmentuumaisesta aina 98-tuumaiseen asti”, Rintaluoma laskeskelee.
Neukkari 2.0
Tiedon projektipäällikkö Veronica Tuñon kertoo, että Tiedon uudessa pääkonttorissa on pyritty hyödyntämään tulevaisuuden toimintaympäristöjä, kuten tekoäly- ja älyrakennusteknologiaa. Vanhoja toimintamalleja ei siis enää siirretty Keilalahteen, vaan kaikki haluttiin päivittää muutossa ”2.0-versioksi”.
Tuñonin mukaan esimerkiksi älyrakentamisesta viestii pääkonttorin tilojen kokonaisvaltaiseen hallintaan kehitetty, Tiedon oma info- ja opastusnäyttöjärjestelmä, joka mahdollistaa merkittävän vuorovaikutteisuuden rakennuksen ja sen käyttäjien välillä. Neuvottelutilojen ja työpisteiden varauskin onnistuu kosketusnäytöiltä vaikka hetken mielijohteesta.
Tiedon pääkonttorissa ei ole omia työpöytiä, vaan rakennuksen toiminnot joustavat käyttäjien mukaan. Varausjärjestelmässä työpisteet on jaettu työtehtäviä mukaileviin erityyppisiin vyöhykkeisiin – keskittyneistä ja rauhallisista aktiivisempiin ja virikkeellisempiin.
Työntekijä ei joudu toimistoon saapuessaan tuhlaamaan aikaa haeskellakseen tilanteeseensa soveltuvaa vapaata paikkaa, vaan sellainen löytyy järjestelmän kautta välittömästi. Tuñon arvioikin, että muun muassa tehokkaampaa ajanhallintaa tarjoava info- ja opastusjärjestelmä muuttaa samalla merkittävästi työtapoja ja -kulttuuria.
Valvooko isoveli?
Pääkonttorin infonäyttöjärjestelmässä jokaisen kerroksen aulojen ja käytävien – ja myös neuvotteluhuoneiden – suurilta kosketusnäytöiltä selviävät vapaat ja varatut työpisteet, tiimitilat ja neuvotteluhuoneet. Tieto tilojen vapautumisestakin toimii reaaliajassa, sillä teknologia perustuu liike- ja lämpötunnistimiin. Eri kerroksien tietoja päästään tarkkailemaan reaaliajassa kaikista kerroksista.
Toimintoihin sisältyy kiinnostavana lisänä yrityksen omaan ohjelmistoon ja sensoriteknologiaan perustuva ”juorujärjestelmä”, jonka kautta työtoverit voivat halutessaan paikantaa toisensa.
”Joku saattaisi nyt pelätä, että täällä ’isoveli valvoo’, mutta tagin käyttö on vapaaehtoista, ja sen voi itse kytkeä päälle ja pois tilanteen mukaan. Se on hyvä työkalu, jonka avulla voi nähdä lennosta missä tärkeä työkaveri on juuri nyt ”, Tuñon selvittää.
Järjestelmän kautta työntekijät voivat myös antaa palautetta vikatilanteista, ja teknisesti infonäyttöjärjestelmä tarjoaisi valmiudet jopa kasvojentunnistukseen perustuvien räätälöityjen sisältöjen tarjontaan.
”Tämän kerroksen käyttöaste työpöydissä ja neukkareissa on tällä hetkellä 75,5 prosenttia. Kaikki isot neuvottelutilat ovat varattuina, pari keskisuurta näyttää olevan vapaana”, Tuñon tutkailee hissiaulan näytön tarjoamaa informaatiota.
Esityksiä langattomasti
Uudessa pääkonttorissa eri kokoisia ja -tyyppisiä neuvottelu- ja kokoushuoneita sekä tiimitiloja on parisensataa. Varausjärjestelmä toimii saumattomasti ja reaaliajassa, riippumatta siitä varataanko tila Googlen tai Outlookin kalenterista, erillisellä mobiilisovelluksella – tai fyysisesti paikan päällä ovenpielinäyttöä hipaisemalla.
Robinin ohjelmistoon perustuvan järjestelmän käyttäjärajapinnan Tieto on itse muokannut tarpeisiinsa.
”Tämä on itse asiassa juuri sitä, mitä Tieto tekee – yhdistää eri toimittajien teknologioita ja lisää niihin oman panoksensa, minkä lopputuloksena syntyy toimiva ja räätälöity ratkaisu”, Tuñon muistuttaa.
Neuvotteluhuoneiden 47–98-tuumaiset kosketusnäytöt ovat LG:ltä, pöytäkaivot ovat Kramerin TBus-sarjaa, ohjauslogiikat ja -matriisit AMX:ää, ja äänentoistossa käytetään laatumerkkejä Genelecistä alkaen. Kiinnostava yksityiskohta varustelussa on BenQ:n langaton InstaShow-kuvansiirtojärjestelmä, jollaisia Studiotec toimitti lähes sata. Jokaisessa BenQ-valmiuksilla varustellussa tilassa on kaksi järjestelmään kytkeytyvää lähetintä, mikä tarjoaa mahdollisuudet joustavasti kahdelle presentoijalle ilman kaapelisählinkiä.
”BenQ edustaa uusinta teknologiaa ja kun talokin on meille uusi, metallinen häkki, langattoman tiedonsiirron toimivuus ei ollut ihan itsestään selvää. Langattoman verkon käyttöönotossa on ollut opeteltavaa”, Tuñon myöntää naurahtaen.
Joustolla valmiiksi
Tuñonilla tuntuu olevan pelkkää hyvää sanottavaa työskentelystä Studiotecin kanssa. Ykkösvaiheessa rakennustyömaan aikataulut pettivät pahasti, ja kun Studiotecillä oli resurssit tiettyihin AV-asennuksiin varattuina, kohteeseen ei päässytkään tekemään sitä mitä piti.
”He pystyivät kuitenkin joustavasti järjestelemään asiat aina uusiksi, periaatteella ’jos nyt ei voi tehdä tätä, tehdään sitten tuota’.”
Huipputahdilla kehittyvällä AV- ja ICT-alalla parin vuoden aikajänne on niin pitkä, että moni olennainen tekniikka ehtii uusiutua. Tämä vaati malttia erityisesti projektin jälkipuoliskolla, jotta pysyttiin alkuperäisessä yhdenmukaistamisen filosofiassa eikä lähdetty kasaamaan käyttäjäkokemukseen lisäharmeja eriparisilla teknologioilla. Laitekannassa ei siis kesken kaiken vaihdettu ”uudempiin ja hienompiin” vain siksi, että sellaista olisi nyt tarjolla.
”Jos kytketään johonkin uusi näyttö, käyttöliittymän pitää olla tuttu ja sen pitää toimia samalla lailla kaikkialla, koosta riippumatta”, Veronica Tuñon tiivistää.
Loppu hyvin, kaikki hyvin: Keilalahden pääkonttorin onnistuneista AV-ratkaisuista on innostuttu ottamaan mallia ulkomaita myöten. Pisimmällä niiden implementoinnissa ollaan Tiedon Tšekin Ostravan konttorissa, jossa työskentelee kaksi tuhatta henkeä.
