Seinäjoen kaupungintalo – arkkitehtuurin ja teknologian kädenpuristus

Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen kaupungintalon peruskorjaus on malliesimerkki siitä, kuinka nykypäivän teknologia voidaan onnistuneesti asentaa suojelukohteeseen. Mitään ei näy päälle, mutta kulissien takana kaikki toimii niin kuin pitääkin.

Vuonna 1962 valmistunut Seinäjoen kaupungintalo kuuluu alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiin rakennuksiin, jossa peruskorjauksen yhteydessä asennetun uuden AV- ja kokoustekniikan sovittaminen nykytarpeisiin ei ollut ihan läpihuutojuttu.

”Suojelukohteissa muutoksien tekeminen vaatii Museoviraston luvan. Nykytekniikkaa halutaan ja tarvitaan, mutta muutokset eivät saisi näkyä, mikä rajoittaa valintoja ja pakottaa joskus aika luoviin ratkaisuihin”, Tommy Lemberg valaisee projektin lähtöasetelmia.

Lemberg vastaa Seinäjoen kaupungin sähköurakoiden valvonnasta.

Remontoidun kaupungintalon suurin tila, valtuuston istuntosali on hyvä esimerkki siitä, kuinka arkkitehtoniset arvot ja tilan muuntotarpeet sovitellaan tarvittaviin teknologisiin järjestelmiin luovasti. Studiotecin aloitteesta konferenssi- ja äänestysjärjestelmätarpeet – johon kuuluu puheenjohtajan kojeen lisäksi 30 osallistujan kojetta – ratkaistiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Televicin Confidean avulla, joka toimii 2.4 GHz taajuudella.

”Salia käytetään monenlaisiin tilaisuuksiin, joten konferenssijärjestelmän täytyy olla siirrettävä, eikä kattoon tai muualle saanut asentaa näkyviin kiinteitä vahvistimia, antenneja tai muuta kokoustekniikkaa”, Lemberg jatkaa.

Myös salin äänentoistossa kaiutinvalinta ja -sijoittelu tuli sovittaa tarkasti määriteltyihin raameihin. Puheäänentoistosta huolehditaan kolmella JBL:n pilarikaiuttimella, ja pienimuotoisia esityksiä varten kattausta voidaan laajentaa Soundcraftin mikserillä, jolla päästään kytkeytymään äänijärjestelmään, BSS:n BLU 100:n huolehtiessa audioprosessoinnista.

Videotykkien ohjaukseen ja kuvanvalintaan käytetään Neetsin kosketuspaneelilla varusteltua ohjauslogiikkaa. Merkittävä osa salin ohjaus- ja AV-tekniikkaa on onnistuttu kätkemään korokkeelle kiinteästi sijoitetun puheenjohtajiston pöydän sisään.

Hyvän akustiikkansa takia valtuustosalia käytetään jopa konsertteihin, jolloin tila varustellaan kunkin tilaisuuden tarpeet täyttävällä liikuteltavalla äänentoistokalustolla. Suurempia yleisömääriä keräävissä tapahtumissa sali voidaan avata aulaan asti (kuvassa alla).

Muun muassa kaupunginhallituksen uutena kokoushuoneena palveleva Alvarinkulma kuuluu Seinäjoen AV-projektin olennaisiin muutoskohteisiin. Alvarinkulmaan vaadittiin kookasta, näkyvää ja näyttävää tekniikkaa, 98-tuumaisesta näyttöruudusta alkaen, mutta samoilla reunaehdoilla kuin valtuustosalissa ja muuallakin talossa: mitään ei saisi näkyä.

Laitetilat BSS:n prosessoriyksiköineen ja Neetsin ohjauksineen saatiin yhteistyössä arkkitehtien kanssa keskitettyä muokattuun vanhaan puukalusteeseen rulo-ovien taakse, samoin mikrofonit kätkeytyvät kattorimoituksen sekaan.

Pitkänomaisessa tilassa puheen kuuluvuus on varmistettu kuuden AKG:n kattomikrofonin avulla, joiden signaalia vahvistetaan jBL:n CSS-sarjan asennuskaiuttimille.

”Pöytä on pitkä, joten kattomikrofoneilla vahvistetaan ääntä ristiin pöydän toiseen päähän – ja samoja mikrofoneja käytetään muuten myös videoneuvotteluihin”, projektimyyjä Aaro Suopelto Studioteciltä taustoittaa äänentoistotarpeita.

Myös kaupunginhallituksen entinen kokoustila uudistettiin, vaikkakaan se ei enää palvele aiemmassa pääkäytössään. Uudistuksessa tila varusteltiin muun muassa soundbar-kaiuttimeen yhdistetyllä 65-tuumaisella näytöllä ja Skype-yhteyksillä.

Seinäjoen kaupungintalon peruskorjauksen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyneiden suurien tilojen nyt valmistuttua projektin kakkosvaiheessa kevään aikana varustellaan rakennuksen pienemmät kokous- ja toimistotilat näyttöineen, äänentoistoineen, kuvansiirtolinkkeineen ja liitäntöineen.

Lembergin mukaan huoneissa käytetään tyypillisesti langatonta kuvansiirtoa, koska kaapeleita varten olisi joko pitänyt purkaa seiniä tai asentaa niiden pintaan listoja, eikä kumpikaan ollut nyt mahdolliseksi katsottava toimenpide.

”Langattomuus on näppärä apu tämäntyyppisessä kohteessa, kunhan sen saa helppokäyttöiseksi ja toimintavarmaksi. Lähtökohtaisesti varmuus ei ole samaa luokkaa kuin langallisessa, ja tällöin lähetystaajuuksien hallinta nouseekin kriittiseen rooliin.”

Lemberg summaa, että Seinäjoen kaupungintalon AV- ja kokoustekniset uudistukset tarkoittavat käytännössä ennen kaikkea selkeää käytettävyyden parantumista ja mahdollisuuksien lisääntymistä. Tosin harppaus aiemmasta on sen verran pitkä, että kaikkea pitää vielä opetella käyttämään – oikein ja tehokkaasti.

”Kun tekniikka lisääntyy näin runsaasti kerralla, käyttöönotto ja opastus ovat tärkeitä vaiheita, jotta kokemuksesta tulee loppukäyttäjälle positiivinen.”

Lembergin mukaan työskentely Studiotecin kanssa on pelannut hyvin – varsinkin kun huomioidaan, että arvorakennuksen vaativien puitteiden vuoksi kaikkialle ei voitu valita ideaaliratkaisua vaan sopivin mahdollinen.

”Yksi tärkeimpiä juttuja meille on Studiotecin kanssa työskentelyssä ollut se, että sieltä on osattu bonuksena tarjota monissa pulmatilanteissa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Heiltä löytyy huomattavasti ammattitaitoa näissä asioissa ja jälki on ollut sen mukaista.”