Kokemuksellisuutta ja pelillisyyttä Hiihtomuseossa
Kuva: Tiina Rekola / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
Studiotec toteutti Lahden uudistettuun Hiihtomuseoon näyttelypisteitä, joissa kävijä pääsee muun muassa peilaamaan omaa latupersoonaansa.
Lahden Hiihtomuseon nurkilla on tehty ja tehdään vastakin suomalaisen talviurheilun historiaa. Täällä pidettiin ensimmäiset Salpausselän kisat vuonna 1923 ja ensimmäiset Suomessa järjestetyt hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1926. Viime vuonna Lahti isännöi MM-kisoja jo seitsemännen kerran.
Lahden kaupunginmuseon ylläpitämä talviurheiluun keskittyvä Hiihtomuseo Salpausselän maailmankuulujen hyppyrimäkien juurella remontoitiin uuteen uskoon vuoden 2017 MM-kisojen yhteydessä. Kolmisenkymmentä vuotta talviurheilusta kiinnostuneita museokävijöitä palvellut Hiihtomuseon rakennus sai uudistetuissa puitteissa kokonaan uuden perusnäyttelyn.
”Lahden Hiihtomuseo on edistyksellinen museokohde sikäli, että meillä on jo vuosikymmeniä haluttu tuottaa kokemuksellisia museokäyntejä. Olemme havainneet, että näyttelyosuudet, jotka osallistavat kävijöitä vetävät tänne sellaistakin väkeä joka ei museoissa normaalisti käy”, taustoittaa näyttelypäällikkö Tiia Tiainen.
Hiihtomuseon lisäksi Lahden Radio- ja tv-museon museon näyttelyistä vastaava Tiainen muistuttaa, että AV-esitystekniikan käyttämisessä edelläkävijänä tunnetun Hiihtomuseon varsinainen vetonaula, mäkihyppysimulaattori on nyt jo viidennessä versiossaan.
Pilkettä silmässä
Hiihtomuseon upouusista näyttelypisteistä kaksi tilattiin Studioteciltä. Kaksikon perinteisempi, ”Urban skiing”, vie kävijän 22-tuumaisen kosketusnäytön kautta tutkimaan videokokoelmaa, joka sisältää huimia näytteitä suksilla ja laudoilla tehdyistä freestyletempuista. Sisältö päivittyy näytölle BrighSignin LS423 -mediatoistimen avulla, ja ääntä varten näyttelypisteessä on kahdet kuulokkeet.
Kuva: Mari Lindgren / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
”Pelillisyys on tämän hetken juttu”, Tiainen jatkaa siirtyessään toiselle ”Mikä hiihtotyyppi olet?” -näyttelypisteelle. Selviää, että kyseessä on ainutlaatuinen Hiihtomuseolle kehitetty sovellus, joka esittää kävijälle pilke silmäkulmassa laadittuja kysymyksiä, joiden vastausten perusteella itse kukin pääsee testaamaan millainen ladulla liikkuja on.
Lopputuloksena tyypistä syntyy kuva, johon kävijä voi Kinect-liiketunnistusta hyödyntävän kameran avulla sijoittaa omat kasvonsa. 55-tuumaisen pystyyn käännetyn kosketusnäytön ja kameran lisäksi näyttelyvitriiniin on sijoitettu koko prosessia hoitava PC-tietokone.
”Kun sovelluksen ottama kuva latautuu ulkoiseen pilvipalveluun, näytölle tulee koodi kuvan latausta varten. Käyttäjä hakee kuvan mobiililaitteelleen palvelimelta ja voi sen jälkeen jakaa sitä sosiaalisessa mediassa”, Studiotecin yritysratkaisuyksikön päällikkö Jarmo Tuononen kertoo.
”Hiihtotyyppi” on selvästi uuden perusnäyttelyn leikkimielisin osuus.
”Sen kautta kävijä pääsee peilaamaan tuntojaan. Monellahan voi olla lapsuudesta jopa traumoja kouluaikojen hiihdosta, ja pelin esittämien karikatyyrien kautta kaikelle voi ehkä vähän jo naureskellakin”, Tiainen arvioi.
Kuva: Mari Lindgren / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
Ideasta käytäntöön
Tiaisella on kokemusta Studiotecin kanssa työskentelystä jo pidemmältä ajalta.
”Studiotecin kanssa uusittiin yhdessä jo Radio- ja tv-museota, ja yhteistyö heidän kanssaan on ollut helppoa ja toimivaa”, Tiainen summaa.
Vastuualueet Lahden museohankkeissa ovat jakautuneet samalla kaavalla: museoiden henkilökunnalla on näkemys ja idea, Studiotecin tehtäväksi on jäänyt jalostaa ne toimivaksi sisällöksi tietyssä teknisessä kehyksessä.
”Kun lähtökohtaa ryhdytään kehittämään useamman ihmisen tiimissä – johon tietysti toteuttajat kuuluvat – niin kokonaisuus alkaa matkan varrella tarkentua esimerkiksi siltä osin, miten käytettävissä oleva tekniikka taipuu sen toteuttamiseen ja minkä alan erityisosaajia se mahdollisesti vaatii”, Tiainen valottaa suunnitteluprosessin joustavaa kulkua ja toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan Lahden uudistuneeseen Hiihtomuseoon.
Kuva: Tiia Tiainen / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto