Sellosalin uusi ääni
Espoon Sellosali ratkaisi saliäänitarpeensa Meyer Soundin uudella linjasäteilijäjärjestelmällä. Suomen ensimmäinen LINA-asennus nosti salin soundin uudelle tasolle.
Pääkaupunkiseudun konserttipaikkojen kärkeen lukeutuvan, Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Sellosalin vanhan äänijärjestelmän elinkaaren lähestyessä loppuaan alkoi talon väki perehtyä ennakkoluulottomasti eri valmistajien tarjontaan. Valintakierroksen lopputulemana päädyttiin yksimielisesti Studiotecin edustaman Meyer Soundin LINA-linjasäteilijäjärjestelmään.
”Yhtenä kriteerinä houkutteli jo se, että LINA on aito aktiivijärjestelmä, eikä esimerkiksi pääteteho lopu kesken”, äänisuunnittelija Tarmo Pesonen avaa.
Luontevaa lineaarista ääntä tarjoileva, ulkomuodoltaankin solakka ja linjakas LINA vaikuttaa kuin tehdyltä Sellosaliin, jossa järjestetään vuosittain noin 250 profiililtaan erilaista tapahtumaa. 400-paikkaisen salin varauskalenteri täyttyy pääosin kevyen musiikin konserteista, joiden välissä esitetään klassista ja tanssiteatteria sekä järjestetään seminaareja ja elokuvaesityksiä.
Hallittu kokonaisuus
Meyerin LINA tuo Sellosaliin alan uusinta linjasäteilijäteknologiaa todella kompaktissa koossa. Vaihevaste ja säröarvot ovat poikkeuksellisen kiitettävällä tasolla, ja jokaisella kaiutinelementillä on oma vahvistin joten potkua riittää.
Sellosalin vasen ja oikea etulinja koostuvat kolmesta 750-LFC -subista sekä niiden alle ripustetusta kahdeksan LINA-pääkaiuttimen nipusta. Pääjärjestelmässä silmä ja korva kiinnittyvät ainakin kahteen asiaan: ensinnäkin näyttämöaukon sivuille ripustettujen nippujen pääkaiuttimet eivät kurottele taivaisiin vaan ovat järkevällä korkeudella eli mukavan matalalla.
Toiseksi bassotoisto kuulostaa niin kiinteältä ja jämäkältä, että on vaikea uskoa sen olevan peräisin pinon päällä lennätetyistä pienistä subeista. 750-LFC:t ovat hyötysuhteeltaan tehokkaassa gradient-kytkennässä, keskimmäinen kaiutin käännettynä.
Tarpeen vaatiessa subit voidaan pudottaa lattiatasoon, mikäli kaivattaisiin muunlaista asetelmaa. 750-LFC:t kiinnittyvät LINA:an ilman erillisrautoja, ja tarvittaessa pääkaiuttimet saadaan vastavuoroisesti pinottua subien yläpuolelle groundstack-asetelmaan.
Etulinjaa täydentävät pienet, laadukkaat UP-4XP -etufillit, ja elokuvanäytäntöjen edellyttämä surround-äänikenttä syntyy neljällä HMS-10 -kaiuttimella.
8 x 16 -tyyppisen Galaxy 816 -prosessorin ja Compass-ohjaussoftan voimin huolehditaan koko kattauksen hienovirityksestä järjestelmäviiveistä huonekorjauksiin.
Laatu ylös, kaiuttimet alas
Kymmenen vuotta Sellosalin äänisuunnittelijana toiminut Pesonen vastaa talon puolesta myös esitysten miksaamisesta, jos vierailijalla ei ole mukana omaa miksaajaa. Vierailevan miksaajan mukana tulee yleensä myös äänipöytä, jonka kytkeminen konserttisalin järjestelmään on nyt suoraviivaisempaa. Aiemmin liitäntä piti tehdä Sellosalin pöydän läpi, nyt vierailijan lähdöt voidaan kytkeä suoraan kaiutinprosessoriin.
Tarmo Pesonen esittelee järjestelmän keskiklusteria, jossa yhtä UPQ-1P:tä piirittää molemmin puolin UPJ-1P/80. Siinä kun tyypillisen pop/rock-keikan ajoon yleensä riittää vasen-oikea -nippu, uudet keskikaiuttimet kattavat katsomon niin hyvin, että keskiklusteri on noussut aidoksi vaihtoehdoksi myös musiikkikäytössä.
”Keskikaiuttimilla voi parantaa äänen lokalisaatiota esimerkiksi ajamalla lauluja sitä kautta. Ja kevyemmin vahvistetun jazz-keikan voisi vahvistaa saliin pelkästään keskikaiuttimista”, Pesonen puntaroi uusia mahdollisuuksia.
Tasaista sointia
Sellosalin uudistunutta sointia todistaneet ovat veikkailleet, että laiteuudistuksen yhteydessä salin akustiikkaakin olisi paranneltu. Pesonen torjuu oletuksen – akustisen musiikin esitystilaksi ajatellun salin ominaispiirteisiin ei voisi puuttua ilman järeitä toimenpiteitä, ja ne puolestaan sotisivat alkuperäistä kamarimusiikkikonseptia vastaan.
Joka tapauksessa sali palvelee nyt paremmin äänekkäämpää rytmimusiikkiakin, kun kaiutinkaluston laatutasoa on nostettu ja sijoitusta laskettu. Uusi järjestelmä on kirvoittanut kiitosta niin vierailijoilta kuin omalta väeltä.
Sellosalissa useasti keikkailevan FORK-lauluyhtyeen erittäin vaativasta äänentoistosta vastaava Grégory Maisse kuuluu ensimmäisiin vieraileviin miksaajiin, joka on päässyt ottamaan tuntumaa uuteen kaiutinkalustoon.
”LINA:n soundi on edellistä PA:ta selkeämpi ja selvästi tasaisempi eri puolilla salia. Hyvää on sekin, että soundi kuulostaa nyt samansävyiseltä hiljaisella ja lujalla”, Maisse kiittelee.
”Aiempaan verrattuna uusi PA ikään kuin katoaa”, Sellosalin käyttöpäällikkö Salomon Österlund kuvailee vaikutelmaa, jossa kuulija ei enää välttämättä aisti äänentoistoa esityksestä irrotettuna elementtinä.
Lauluyhtye FORK piti Sellosalissa maaliskuussa kolme loppuunmyytyä konserttia. Uuden soundin saanut Sellosali on nyt pääkaupunkiseudun konserttipaikkojen eliittiä, jonka tapahtumatarjontaa kannattaa tulla katsastamaan kauempaakin.