Kohti turvallisempaa tulevaisuutta

Tukes on selkeyttänyt poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiin liittyviä säädöksiä, minkä tavoitteena on entistä parempi turvallisuus hätätilanteissa. Studiotecissä tervehditään ilolla uudistusta, joka asettaa urakoitsijat samalle viivalle.

Poistumishälytys- ja turva­­­kuulutus­­järjestelmiin liittyvät EN-standardit ovat olleet käytössä jo Suomen EU:hun liittymisestä asti, yli 20 vuotta. Voimassa oleva tuorein ohjeistus periytyy vajaan parin vuoden takaa, mutta nyt puututaan ennen kaikkea ohjeiden valvontaan ja noudattamiseen.

Alan vastuullisimpiin toimijoihin lukeutuva Studiotec on toteuttanut poistumishälytys- ja turvakuulutusratkaisuja jo vuosikymmeniä, eli jo ennen eurooppalaisten standardien aikaa – ja usein liitettynä kiinteistön paloilmoitinjärjestelmään.

Turvakuulutusjärjestelmien rooli osana paloilmoitinta

Maan korkein turvallisuusviranomainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on ottanut kannan, että turvakuulutusjärjestelmien tulisikin useimmissa tapauksissa olla juuri kiinteä osa paloilmoitinta. Tällöin niitä koskevat automaattisesti samat vaatimukset. Vastuullisten järjestelmätoimittajien piirissä Tukesin kannanottoa on tervehditty ilolla siksikin, että valvonnan ja tarkastusten lisääminen karsii epätervettä kilpailua.

Vaikka nykyiset määräykset periytyvät siis jo voimassa olevasta eurooppalaisesta direktiivistä, määräyksien toteutuminen käytännössä on jäänyt näihin aikoihin asti pitkälti tilaajan harkintaan.

”Nyt muuttuu lähinnä valvonta ja ohjeistus. Turvakuulutusjärjestelmiä koskevaa ST21-ohjeistusta päivitetään samaan tahtiin kuin paloilmoittimia koskevaa ST1-ohjetta. Jatkossa siinäkin otetaan siten selkeämmin kantaa kuulutusjärjestelmien toimintaan osana paloilmoitinta. Tällä pyritään viestittämään, ettei tätä osaa paloilmoittimesta voi jättää tarkastusten ulkopuolelle”, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jan Meszka (kuvassa alla).

Meszkan vastuualueena Tukesissa on nimenomaan paloturvallisuus sekä alan yritysten ja vastuuhenkilöiden valvonta.

Tukes on valvontaelin, joka ei itse jalkaudu kentälle tarkastuksia tekemään, vaan siitä huolehtivat Suomessa toimivat neljä riippumatonta tarkastuslaitosta, jotka varmistavat, että järjestelmät täyttävät asetetut vaatimukset.

Alalla edellytetään asennustodistuksia sekä säännönmukaisia tarkastuksia, jotta varmistetaan että kuulutuslaitteisto toimii yhdessä paloilmoittimen kanssa. Tukes ohjeistaa lisäksi, mitä muuta tarkastuslaitosten tulee vaatia kuulutusjärjestelmän toimivuudelta.

Uudistusten tavoitteet ja hyödyt

Vaikka itse määräyksien osalta tilanne ei ole suuresti muuttunut, valvonnan tiukentamisella pyritään siihen, että vastaisuudessa tarkastuslaitos huolehtisi myös evakuointijärjestelmän toiminnan varmistamisesta niissä tapauksissa, kun sen on tarkoitus toimia paloilmoittimen ohjauksessa.

Meszka muistuttaa, että poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän liittäminen paloilmoittimeen ei sinänsä ole edelleenkään pakollista. Säädökset koskevat nimenomaan kohteita, jossa järjestelmät on nivottu toisiinsa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi suuret kauppakeskukset, koulut ja muut julkiset kohteet, joiden kohdalla viranomainen katsoo järjestelmiä tarvittavan yleisen turvallisuuden takaamiseksi. Niissä liikkuu tai oleskelee tyypillisesti isoja ihmisjoukkoja.

Asianmukaisesti toteutetun turvakuulutusjärjestelmän positiivinen vaikutus evakuoinnin nopeuteen ja tehokkuuteen hätätilanteessa on ilmiselvä. On havaittu, että pelkkä palokellojen pirinä ei vaikuta kauppakeskuksessa askareitaan toimittavan kiireisen nykyihmisen toimintaan välttämättä mitenkään. Tarvitaan selkeitä toimintaohjeita, joita toistetaan niin kauan kunnes tilanne on hallinnassa ja kaikkien osalta turvallinen. Laitteistojen perimmäinen tehtävä on avustaa hätä- tai poikkeustilanteessa ohjaamaan ihmiset hallitusti esimerkiksi ulos rakennuksesta tai jossain tapauksessa myös sisään rakennukseen.

Vastuullisuus ja alan kehitys

Studiotecin järjestelmäsuunnittelija Hannu Mattila toteaa, että vastuullisille järjestelmätoimittajille uudistus on tärkeä, sillä se edistää alan yhdenmukaisuutta ja reiluutta. Hänen mukaansa uudistus voi auttaa varmistamaan, että määräyksiä noudatetaan johdonmukaisesti suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.

”Kun kaikki toimivat samojen määräysten mukaan myös käytännössä eivätkä vain periaatteessa, tarjouskilpailuissa saavutetaan tasavertaisemmat lähtökohdat. Tämänsuuntainen kehitys on myönteistä koko alalle.”

Mattila tietää, etteivät säädökset ole tavoittaneet vielä kaikkia, ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelijana voi edelleen törmätä vaikkapa sähkösuunnitelmiin, jotka eivät kaikilta osin ole nykynormien mukaisia.

”Urakoitsijan ei pidä lähteä toteuttamaan suunnitelmaa, jossa paloilmoittimeen liitetty turvakuulutusjärjestelmä ei toimikaan varavoimalla tilanteen niin vaatiessa”, Mattila antaa yhden esimerkin.

Meszka luettelee hankauskohtia, joihin on kaivattu parannusta.

”Jo turvakuulutusjärjestelmien suunnittelussa on voinut olla ongelmia tai toteutus ei ole täyttänyt asetettuja vaatimuksia. Käyttöönotossa ei ole testattu kokonaisuuden toimivuutta, eli kuulutusjärjestelmä saattaa toimia moitteetta itsenäisesti, mutta ei tositilanteessa paloilmoittimen käskyttämänä”, Meszka sanoo ja jatkaa, että laitteisto saattaa hyvinkin olla luovutushetkellä iskussa ja toimia kaikin tavoin hyväksytysti, mutta käyttöönoton jälkeen huollossa voi tapahtua laiminlyöntejä.

”Kiinteistön omistaja ei ole ehkä tiennyt, ymmärtänyt tai osannut huolehtia laitteiston toiminnasta koko elinkaaren ajan.”

Myös tarkastuslaitosten roolia on haluttu tässä yhteydessä täsmentää, sillä tilanne on ollut epäselvä esimerkiksi sen suhteen, tuleeko paloilmoittimen määräaikaistarkastuksen yhteydessä testata myös kuulutusjärjestelmien toimivuus. Meszkan mukaan tilanne paranee käytännössä kohde kerrallaan, kun tästedes tarkastuslaitosten tekemien havaintojen pohjalta tartutaan puutteellisesti toimiviin ratkaisuihin.

Nykyisten toimenpiteiden tavoitteena on kokonaisuus, joka toimisi varmuudella koko käyttöikänsä, suunnittelun aloittamisesta siihen päivään kun järjestelmä puretaan pois aikansa palvelleena.

Jatkuva kehitys ja yhteistyö

Tutkimustietoa järjestelmien tasosta, määräysten noudattamisesta ja valvonnasta esimerkiksi Pohjoismaihin tai EU-alueeseen nähden ei välttämättä ole, mutta Meszkan arvion mukaan tilanne Suomessa on kuitenkin varsin hyvä. Täällä käytössä ovat eurooppalaisten standardien rinnalla myös yksityiskohtaisemmat kansalliset ohjeet.

Meszka kuitenkin toivoo, että nyt tehty uudistus kiinnittää huomiota koko ketjuun suunnittelusta alkaen.

”Suunnitelmien laadussa on havaittu isojakin heittoja, jos ei esimerkiksi ole ollut tarkkaa ymmärrystä teknisten yksityiskohtien huomioimisesta ja toteuttamisesta.”

Mattila jatkaa, että viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut huomattavaa edistymistä, joskaan projekti ei ole vielä maalissa. Kaikki voivat osaltaan tehdä asialle jotain.

Meszkalla on mielessä ainakin kolme kohtaa.

”Laitteistojen mukana tulisi aina toimittaa selkeät ja kohteeseen räätälöidyt käyttö- ja huolto-ohjeet, joiden pohjalta loppukäyttäjä pystyy oikeasti huolehtimaan tarvittavista toimenpiteistä. Tähän liittyen kiinteistössä pitäisi olla myös nimetty henkilö, joka laitteistosta vastaa. Aina ei ole itsestään selvää, että sellaista löytyy.”

Toiseksi Meszka nimeää luovutuksen yhteydessä annettavan käyttöopastuksen, jolla varmistetaan, että kohteen ylläpidossa on tarvittava määrä osaamista – varsinkin silloin, jos ylläpito jää kiinteistön omistajan huoleksi eikä sitä ulkoisteta vaikkapa järjestelmän toimittajalle.

Esimerkiksi Studiotec tarjoaa ylläpitoa asentamilleen järjestelmille, jolloin kaiken saa määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja myöten osana palvelupakettia. Silloin asiakas voi olla varma siitä, että järjestelmästä pidetään huolta.

Meszka lisää vielä kolmantena kohtana, että käytön aikaisesta valvonnasta viime kädessä vastaava pelastusviranomainen voisi myös omalta osaltaan kiinnittää huomiota että asioista huolehditaan, vaikkei käytännössä laitteistojen testaamisesta vastaakaan.

ST21-ohjeistuksesta uusi versio keväällä

Kuulutusjärjestelmiä koskevan ST21:n uudistettu versio valmistuu kevään aikana, ja siinä käydään läpi Tukesin kannanotto ja velvoittamat asiat. Meszka itsekin on mukana työryhmässä seuraamassa, että ohjeistus päivittyy vastaamaan tilannetta ja parantaa sitä puutteellisilta osiltaan.

Meszka on varma, että tällä kaikella on positiivinen vaikutus poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnitteluun, asennukseen ja käyttöön tulevaisuudessa.

”Kyse on luotettavasti toimivasta järjestelmäkokonaisuudesta, jonka tehtävä on suojella rakennuksessa olevia tulipalon tai muun hätätilanteen sattuessa, ja joka opastaa ihmisiä poistumaan turvallisesti”, Jan Meszka tiivistää.

Hannu Mattila listaa poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän keskeisimmät elementit, joihin kuuluvat oikein asennetut EN-sertifioidut kaiuttimet sekä laitekeskus sisäänrakennetulla varavoimalla. Järjestelmään sisältyy kuulutuskojeita sekä valmiiksi äänitettyjä sanallisia komentoja, kuten ennakkovaroituksia ja evakuointiviestejä. Myös keskuslaitteiden tulee olla sertifioituja, ja niihin voidaan kytkeä vielä manuaalinen liityntä esimerkiksi kauppakeskuksen infosta, jolloin päästään antamaan tilannekohtaisia täsmätiedotteita. Järjestelmään voidaan linkittää vielä kiinteistön paloimoitinkeskuksessa niin sanottu palomiehen koje, jolla pelastuslaitoksen edustaja voi antaa tapauskohtaisia lisäohjeita.

Tukesissa ja Studiotecissä katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiin liittyvien uudistusten, kuten määräysten selkeyttämisen ja lisääntyvän valvonnan myötä ollaan astumassa merkittävä askel kohti entistä turvallisempaa huomista.

Tukesin ohje paloilmoittimen ohjaamista poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmistä »