Täysin uudistetun Urheilumuseon näyttelyn ytimessä ovat suuret tunteet jännityksestä pettymykseen ja voitonriemuun. Näyttelyä elävöittävät ainutlaatuiset audiovisuaaliset sisällöt, jotka vievät kävijän niin Helsingin olympialaisten kuin e-urheilunkin maailmaan. Tutuiksi tulevat suomalaiset urheilusankarit suurjuoksijoista mestarikeihäänheittäjiin ja Formula 1 -kuljettajista jääkiekkoleijoniin.
Olympiastadionin peruskorjauksen takia Urheilumuseo ehti olla suljettuna lähes viisi vuotta. Tänä aikana museoon on toteutettu suurin näyttelyuudistus kautta aikojen.
”Esinekokoelmia lukuun ottamatta mitään vanhaa ei näyttelyyn palautettu, ja esinekokoelmakin on toki karttunut tässä viiden vuoden aikana”, Urheilumuseon kehitysjohtaja Kaisa Laitinen alustaa.
Laitisen mielestä muutos aiempaan ei ole askel eikä edes loikka eteenpäin vaan käytettäköön osuvasti urheilutermiä: voidaan puhua pituushypystä. Ja pitkä sellainen se onkin.
Tämä teknologian ”pituushyppy” ei ollut kuitenkaan Laitisen mukaan itsetarkoitus, vaan tekniikka valjastettiin palvelemaan tavoitetta: kuvaamaan suomalaisen urheilun kunniakasta eilistä, kiinnostavaa nykypäivää ja jännittävää huomista.
”Urheilussa luontaisin elementti on liike, ja sehän tulee parhaiten esiin videolla. Ja videota on nyt varmasti kymmenkertaisesti aiempaan verrattuna”, Laitinen arvioi.
Koska Urheilumuseossa on nyt paljon liikkuvaa kuvasisältöä, näyttöpintaa tosiaan riittää. Tyypillinen toteutus videokoosteita varten rakentuu Samsungin näytön ja BrightSignin mediatoistimen yhdistelmästä.
Museon kaikkia AV-laitteita hallitaan ohjausjärjestelmän yhdeltä kosketusnäytöltä. Napin painalluksella projektorit ja kymmenet näytöt kytkeytyvät päälle ja pois, ja samalla tavoin hallitaan kaiuttimia sekä niihin syötettävää sisältöä. Logiikkaohjaus huolehtii myös signaalien viivästyksestä, jotta kuva ja ääni pysyvät synkronissa.
Urheilumuseon AV-suunnittelun teki Granlund Oy, joka on vastannut jossain määrin myös sisällöntuotannosta varsinkin äänisuunnittelun osalta. Myös Urheilumuseon oma henkilökunta on valmistanut videokoosteita. Muita keskeisiä tuottajatahoja ovat Matlock Visuals, OiOi Collective sekä Yellow Film & TV.
Tuloaulassa vierailijaa tervehtii ”Monoliitti” (kuvassa yllä), jonka 98-tuumaiselta pystynäytöltä esitettävä videokooste näyttää välähdyksiä suomalaisen urheilun tunteikkaista tähtihetkistä. Sen toiselta puolelta löytyy olympiavuoden tunnelmiin vievä interaktiivinen Helsinki 1952 -älyseinä.
Näyttelyn kookkain teos ”Urheilusankaruus” on toteutettu kaksitoista metriä leveälle videoseinälle (ks. avauskuva), jonka kuvalähteenä toimivat Picturallin mediaserveriin kytketyt kolme Epsonin laserprojektoria. Monen Urheilumuseon kohteen lailla tämänkin äänentoisto on toteutettu Genelecin uusilla IP-kaiuttimilla. Teos varaa Studiotecin Urheilumuseoon toteuttamasta Dante-verkosta kymmenen kanavaa, joiden välityksellä teokseen liitetään vavahduttava monikanavainen äänimaailma.
Studiotecin projektipäällikkö Pauli Lamsijärvelle IP-kaiuttimet ovat Urheilumuseon äänentoistoratkaisun ykkösjuttu.
”Genelecin upouudet kaiutinmallit toimivat Dante-verkossa, jossa kuljetetaan sekä ääni- että ohjaussignaalit. Kaiuttimet ottavat sieltä myös virtansa. Dante-kanavia on kolmattakymmentä, jokaiselle kaiuttimelle omansa.”
Studiotec on toiminut hyvin näissä edellytyksissä, jotka olemme voineet tarjota, ja me puolestamme olemme saaneet sen, mitä tarjouksessa luvattiin.
Kaisa Laitinen
Genelecin uusimmat IP-kaiuttimet eivät olleet vielä tuotannossa kun museon ja Studiotecin sopimus solmittiin. Malli valmistui kuitenkin ennen avajaisia, ja Urheilumuseo voikin nyt ylpeillä sillä, että kaiutinkalusto on varmasti uusinta uutta. IP-verkotettujen kaiutinmallien lisäksi varusteluun kuuluu joukko perinteisempiä Genelecejä, sekä jonkin verran muidenkin valmistajien malleja. Yleisen äänimaailman selkeyttämiseksi joissain kohteissa käytetään kaiuttimien sijaan AKG:n kuulokkeita.
Teoksia on toteutettu sekä normaaleilla että kosketusnäytöillä, ja hyödyntäen suuntaavia kaiuttimia, esimerkiksi Panphonicsin äänisuihkuja. Laitinen on huomannut, että niiden avulla ääntä saadaan kohdennettua todella tarkasti halutulle alueelle.
”Tiloissa, joissa on paljon eri kohteita äänisuihkut toimivat oikein hyvin. Niitä olisi itse asiassa voinut hankkia useampiakin”, hän hymähtää. ”Toisaalta ajatus on, ettei pysähdytä tähän vaan näyttelysisällöt kehittyvät jatkuvasti, ja AV-järjestelmäkokonaisuuskin on suunniteltu niin, että se voi laajentua uusien näyttelyelementtien myötä.”
Jo alun perin Urheilumuseon väki istui suunnittelupöytään sillä ajatuksella, että visioidaan rohkeasti eikä aseteta liikaa rajoja edeltäkäsin.
”Siitä oli lopulta etua, kun jouduimme peruskorjauksen takia olemaan pitkään fyysisesti muualla suunnittelemassa uutta näyttelyä. Museotilan raamit eivät olleet koko ajan silmissä eivätkä päässeet kahlitsemaan ideointia”, Laitinen iloitsee.
Urheilumuseon uudistuksen päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö, museo itse kattaa budjetista vajaan kolmanneksen. AV-järjestelmän toteutuksen tiukat kriteerit täytti tarjoajista parhaiten Studiotec. Laitisen luonnehtii, että yhteispeli on toiminut hyvin, ja kaikki on edennyt aikataulussa – niissä puitteissa kuin se Olympiastadionin viivästyneen peruskorjauksen vuoksi on ylipäätään voinut edetä.
”Studiotec on toiminut hyvin näissä edellytyksissä, jotka olemme voineet tarjota, ja me puolestamme olemme saaneet sen, mitä tarjouksessa luvattiin”, Laitinen tiivistää.
Aiemmin mainittujen teoksien lisäksi Urheilumuseossa voi uppoutua esimerkiksi Matti Nykäsen tarinaan sekä tutustua muidenkin suomalaisten olympiavoittajien ajatuksiin. Oman esittelynsä museossa saavat niin suomalaisten ikiaikainen suosikki talviurheilu (kuvassa) kuin tänään kovin muodikas e-urheilukin.
”Näyttävän kuvan ja vahvan äänimaailman kautta museokävijän kokemus on vahvempi kuin koskaan”, Kaisa Laitinen uskoo. ”Ja sitä tavoiteltiinkin, koska urheiluun kuuluu tunteiden kirjo – jännitys, pettymys, ilon kyyneleet ja kaikki muu. Ja se tunne koskettaa niin urheilijoita itseään kuin meitä katsojiakin.”
Urheilumuseon pysyvä näyttely on avoinna jokaisena viikonpäivänä. Näyttelytilojen lisäksi museon palveluihin kuuluvat muun muassa arkisto ja kirjasto.
Kuvat: Urheilumuseo/Tomi Parkkonen
Auditorion tai tapahtumatilan AV-järjestelmä suunnitteilla?
Anna meidän auttaa! Toteutamme vankalla ammattitaidolla esitystilojen AV-ratkaisut, joiden avulla onnistutte.
